Uusi alku, taas
Thursday, July 11, 2019
2:15 PM
Olen sitä mieltä, että blogin perustamisessa ehdottomasti
haastavinta on nimen keksiminen ja niin sanotun esittelytekstin kirjoittaminen. Tekisi mieli
osata kirjoittaa jotakin fiksua (ei kuitenkaan liian) ja pisteliään hauskaa, sortumatta
kuitenkaan mihinkään kliseisiin. Kun tuntuu ettei osaa, on helpointa mennä vain suoraan asiaan. Joten.
Olen 32-vuotias nainen, tytär, sisko, ystävä, vaimo, matkailualan
restonomi, yliopisto-opiskelija, lentoemäntä sekä mukavuudenhaluinen ja ailahtelevainen
optimisti, jonka lasi on yleensä aina enemmän puoliksi täynnä (skumppaa tai
kuivaa Rieslingiä, tietenkin) kuin puoliksi tyhjä. Jos kaikki menee hyvin, niin
elokuun lopussa tähän luetteloon saa lisätä myös sanan äiti. Eli kyllä vain,
sitä ollaan tässä niin sanotussa ”siunatussa tilassa” (inhoan muuten tuota sanontaa) ja
tämän asian ymmärtäminen on välillä vieläkin hieman haastavaa ja pelottavaa – lähinnä siksi, koska en tiedä vauvoista yhtään mitään (send help). Yksi lukuisista preggo-appeistani osaakin kertoa, että tänään on meneillään raskausviikko 34, tai 33+4. En edelleenkään ymmärrä raskausviikkojen laskentakaavaa, ja aina jonkun kysyessä "monesko viikko sulla on nyt meneillään", joudun tarkistamaan sen jostakin lataamastani sovelluksesta.
Haaveilen täydellisestä ja toimivasta vaatekaapin sisällöstä, loputtomista (tasokkaiden) hotellien aamupaloista ja seikkailujen siivittämästä elämästä. Rakastan matkustelua, sisustamista ja ajoittain myös keittiössä
hääräämistä, joten blogin aiheet tulevat pyörimään mitä todennäköisimmin näiden
aiheiden ympärillä, vauvajuttujen lisäksi toki.
En koskaan kieltäydy hyvistä juhlista tai pullasta (joskus
ehkä pitäisi), mutta vastapainoksi ei mua tarvitse sen kummemmin lahjoa,
uhkailla tai kiristää, että raahaisin itseni myös jumppiin tai muihin
liikunnallisiin aktiviteetteihin (tosin sali, yök). Helsingin
Kruunuvuorenrannassa nyt reilun vuoden asuneena olen löytänyt itsestäni myös
todellisen luonnossa samoilijan, joka nauttii vaellella kallioisissa
merenrantamaisemissa ja löytää uusia hyviä lenkkeilypolkuja ja muita tuntemattomia
pöpelikköjä. Life is all about balance ja niin edelleen – joskin myönnettäköön,
että balanssin saavuttaminen voi olla joskus haastavaa.
Muoti- tai
kauneusblogia tästä ei saa tekemälläkään, sillä a) tyylini on siihen aivan
liian tylsä b) en omista kunnon kameraa saatikka ketään ”luottokuvaajaa” c)
olen maailman surkein poseeraamaan ja kameran edessä oleminen onkin tästä syystä lähinnä vain vaivaannuttavaa ja d) en osaa meikata (YouTuben tutorialeissa
kaikki näyttää aina aivan liian helpolta…), ja näytänkin aina miltei samalta, olinpa
sitten menossa kauppaan tai juhliin. Näistä seikoista huolimatta rakastan silti vaatekaupoissa haahuilua, lompakolleni aivan liian kalliita seerumeita, designiltaan yksinkertaisia purkkeja ja puteleita sekä hyväntuoksuisia rasvoja. Olen viime aikoina yrittänyt panostaa kuitenkin määrän sijasta laatuun, ja yhä useammin esimerkiksi vaatekaupoissa haahuilu jääkin siksi – haahuiluksi ja hypistelyksi.
Tässä muutamien vuosien aikana olen perustanut parikin eri
blogia, kuitenkin ahdistunut jälkikäteen typeriltä ja lapsellisilta tuntuvista teksteistä ja huonolaatuisista kuvista, menettänyt mielenkiintoni ja unohtanut
koko blogin, mutta pian taas kuitenkin aloittanut uudestaan. Joku tässä kirjoittamisessa
kiehtoo, ja katsotaan, kuinka pitkälle tällä kertaa rahkeet ja aika riittää (olen
kuullut, että vauva-arki kun voi olla hyvinkin hektistä, heh).
Joten: lämpimästi tervetuloa mukaan seuraamaan, millaiseksi
tämän blogin taival tästä vielä muotoutuu.
